Häiritsevän kohteen poistaminen kuvasta

Eräs lukija toivoi tarkempaa postausta siitä, kuinka poistetaan jokin häiritsevä tekijä, esimerkiksi tolppa, kuvasta. Tässä tulee! Tapoja on varmaan lähes niin monta kuin on tekijöitäkin, joten oma tapani ei ole suinkaan ainut ja "oikea". Pyrin nyt kuitenkin esittelemään mahdollisimman tarkasti, kuinka itse jonkin kohteen kuvasta poistan Gimpin avulla.

TAPA 1.

Lähtötilanne, kuva avattuna Gimpiin:

Tässä vaiheessa kuvalle ei ole siis tehty vielä mitään. Aloitan työskentelyn vasemmassa yläkulmassa olevalla punaisella ympyröidyllä valitse suorakulmioita -työkalulla. Rajaan sillä pois halutun tolpan vierestä suorakulmion mallisen alueen, joka on rajattu punaisella (mittasuhteet ei välttämättä pidä paikkaansa, sillä lisäsin punaisen suorakulmion vasta jälkeen päin). Seuraavaksi valitsen muokkaa -> kopioi, jolloin ohjelma siis kopioi äsken piirtämäni suorakulmion tolpan vierestä.

Nyt kun suorakulmio on kopioitu, valitaan muokkaa -> liitä, jolloin se ilmestyy kuvan päälle. Nyt viedään se paikoilleen tolpan päälle kuvassa punaisella ympyröidyllä siirtotyökalulla. Tässä vaiheessa siis koko tolpan ei tarvitse olla suorakulmioalueen peitossa, vaan sitä aletaan työstämään pikkuhiljaa. Ylläolevassa kuvassa olen siirtänyt suorakulmion tolpan päälle ja zoomannut sitä lähemmäksi. Seuraavaksi muutetaan liitetty suorakulmio peilikuvaksi oranssilla rajatulla työkalulla klikkaamalla ensin työkalun aktiiviseksi ja sen jälkeen uudellen klikkaamalla suorakulmion päällä - tämä siis vain sen takia, että liitetty lehtialue muokkautuisi paremmin alkuperäiseen taustaan. Kun kaikki edellä mainitut asiat on tehty, on aika aloittaa suorakulmion sulauttaminen kuvaan turkoosilla ympyröidyllä tuhri-sormityökalulla. Sillä vedellään pieniä vetoja reunoihin, mahdollisimman huomaamattomia. Ollessasi lopputulokseen tyytyväinen (tavoitehan on, että se erottuisi alkuperäisestä taustasta mahdollisimman vähän) on aika aloittaa homma alusta eri kokoisten ja muotoisten suorakulmioiden valitsemisella niin kauan, kunnes koko tolppa on peitossa. 

Lopputulos:

Jos aivan pikkutarkkoja ollaan, kuvaanhan jäi tolppaa näkyviin vielä esteen tolpan taakse hiukan - sitä ei kuitenkaan näy niin konkreettisesti enkä usko kenenkään kiinnittävän siihen sen enempää huomiota, joten jätin sen paikoilleen. Vaikka tolppa ei varsinaisesti häirinnyt olemassa olollaan, on tausta nyt rauhallisemman näköinen ja siitä olisi voinut tehdä vielä paremman poistamalla sähköhärpäkkeen taustalta.

TAPA 2.

Tässä vielä toinen tapa, jolla myös muokkaan häiritseviä kohteita piiloon. Tavan valinta riippuu täysin siitä, kuinka monimutkainen poistettavaa aluetta ympäröivä tausta on - edellisessä esimerkissä oli montaa eri väriä niin paljon, että tällä toisella tavalla tehtynä olisi lopputulos saattanut näyttää epäaidolta.

Tämä tapa on siis nopeampi ja yksinkertaisempi toteuttaa, kunhan vain tausta on mahdollisimman yksivärinen, niinkuin esimerkkikuvassani. Tavoitteena on siis poistaa ainakin taustalla näkyvä lampputolppa, jotta taustasta tulisi rauhallisempi. Aloitetaan punaisella ympyröidyllä poimi värejä kuvasta -työkalulla, joka siis aktivoidaan ja klikataan sillä jotain aluetta mahdollisimman läheltä tolppaa. Näin ohjelma poimii värin ja sitä voi alkaa käyttämään. Seuraavaksi valitaan oranssilla ympyröity sivellin-työkalu, jolla ruvetaan yksinkertaisesti vain peittämään tolppaa ikään kuin maalaamalla.

Väliaikakuva, tässä on hyvää vauhtia jo tolppa poistumassa. Itse tykkään käyttää enemmän circle fuzzy -sivellintä, sillä se tekee pehmeämpää jälkeä kuin normaali circle, koon voi valita itse. Jos taivaan/taustan sävy jossain vaiheessa muuttuu, tehdään sama homma alusta uudestaan eli poimitaan väri ja lopuksi värit sulautetaan yhteen jo aikaisemmin esitellyllä tuhri-sormityökalulla.

Lopputulos:

Tämä toinen tapa oli siis paljon yksinkertaisempi ja nopeampi kuin ensimmäinen. Oman tyylinsä löytää kokeilemalla, mutta toivottavasti tämä valaisi edes hiukan muokkaustekniikkaani - mikäli jotain kysyttävää jäi, kysykää ihmeessä! Vastaan mielelläni. Tämän talvisen kuvan saattelemana tahdon toivottaa teille kaikille oikein ihanaa joulua, toivottavasti saatte viettää paljon aikaa läheistenne kanssa! Palataan viikon päästä matkani jälkeen!

Etsitään kuvattavia pääkaupunkiseudulta

Nyt kun kisakausi on hiljaisimmillaan, etsin uusia kuvattavia pääkaupunkiseudulta. Haussa olisi mieluiten kaviokas, mutta toki esimerkiksi koirakin käy. Nyt talvella aika kuvaukseen on valitettavasti rajallinen, sillä pimeää tulee melko aikaisin, joten tämä aiheuttaa omat haasteensa. Kaikenlaiset kuvat onnistuu, ihan miten haluat: rakenne- ja pääkuvat, hankiratsastuskuvat jne.

Kriteerinä olisi siis hyvä sijainti pääkaupunkiseudulla, mielellään julkisten kulkuyhteyksien päässä, sillä minulla ei ole autoa (tai siis oikeastaan ajokorttia, hehe) käytössä. Asun Pohjois-Helsingissä loistavien kulkuyhteyksien varrella. Julkiset kulkuyhteydet tallille eivät ole välttämättömät, jos kyyti saadaan järjestymään jotenkin muuten. Koska matkoihin, kuvaukseen ja etenkin monta tuntia kestävään kuvien jälkikäsittelyyn menee oma aikansa, palkkapyyntöni on 10 euroa / kuvaus, sisältää siis kaiken. Tämän on kuitenkin tarkoitus olla mukavaa ajanvietettä sekä uuden oppimista itselle, eikä lopputuloksen onnistumisesta ole 100% takuuta, siksi noin pieni summa. Laitan muokatut kuvat salasanalla suojattuun (näin ollen siis kukaan muu ei pääse kuviin käsiksi kuin asianomaiset) kansioon kuvasivuilleni, josta ne saa tallennettua omalle koneelle.

Mikäli kiinnostuit tästä tarjouksesta, ota ihmeessä yhteyttä joko sähköpostitse (noonankuvat@gmail.com) tai laita kommenttia, niin sovitaan kuvauksesta lisää!

Esittelyssä: Poladroid

Sain melko kauan aikaa sitten erään kaverini blogista loistavan vinkin, nimittäin ladata Poladroid-niminen kuvanmuokkausohjelma netistä. Kyseinen ohjelma löytyy täältä ja on siis täysin ilmaiseksi ladattavissa. Itse ihastuin siihen heti, sillä se on tosi helppo, yksinkertainen ja nopea tapa muokata tavallisista kuvista polaroid-kuvia.

Se on ihana kuvanmuokkausohjelma, sillä se ei vaadi käyttäjältä mitään: riittää vain, kun avaa ohjelman, raahaa haluamansa kuvan "poladroid-tulostimen" päälle, odottaa kun laite tekee kuvan valmiiksi ja kun kaiuttimista kuuluu parin minuutin päästä pling-ääni ja muokatun kuvan alareunaan ilmestyy punainen hieman rusettia muistuttava naruhärpäke, on kuva valmis! Tämän jälkeen klikkaa kuvaa hiiren oikealla näppäimellä show me the file in finder ja näin näet minne kuva on tallennettu (yleensä siis kuvatiedostoihin) ja millä nimellä. Tämän helpompaa ei se voisi ollakaan - se on yksi syy miksi ohjelmaan ihastuin. Tykkään lopputuloksesta tosi paljon, sillä se tuo vähän erikoisuutta ja mielenkiintoisuutta kuviin. Olen käyttänyt sitä viime aikoina melko paljon, joten saa nähdä milloin kyllästyn... Ainoa huono puoli ohjelmassa on se, että se muokkaa kaikki kuvat aika pystykuvamaisiksi ja siten rajaa alkuperäisestä kuvasta melko ison osan pois, joten kaikille kuville se ei sovi. Suosittelen kyllä kuitenkin kyseisen ohjelman lataamista ja sen koittamista ehdottomasti! Alla vielä muutama lopputulos, jotka olen liittänyt Gimpillä yhteen.

PS. Muokkasin myös kuvaaja-sivulle uudet kuvat, yllätys yllätys - Poladroidilla!

Päivitystä

Niin kuin täällä jo mahdollisesti käyneet ovat huomanneet, ulkoasu vaihtui juuri. En varsinaisesti ollut kyllästynyt entiseen lime-harmaaseen, mutta muokkaukset piristävät aina mieltä. Kiitos upeasta bannerista kuuluu Roosalle! Minulla ei ollut mitään erityistä värimaailmaa mielessä, toiveena ainoastaan, että se sopisi jokaiseen vuodenaikaan - olenhan aika laiska vaihtamaan ulkoasua. Rupesin valmiin bannerin pohjalta suunnittelemaan ulkoasua ja tällainen siitä tuli, toivottavasti tykkäätte. Mielipiteet ovat enemmän kuin sallittuja! Olisi kiva kuulla mitä tykkäätte. Myös parannusehdotuksia otetaan vastaan. Itse olen ainakin tähän aikaansaannokseen ihan tyytyväinen, voi olla että pieniä lähes huomaamattomia muutoksia saattaa vielä tulla. Tulihan tästä sitten ehkä aika talvinen, mutta eiköhän turkoosin vihertävä kuitenkin jokaiseen vuodenaikaan sovi...

Työharjoittelu on vihdoin pulkassa (ja näin myös opiskelut), joten nyt pääsen viettämään joululomaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että nyt minulla on vihdoin ja viimein aikaa panostaa enemmän tähän blogiin ja kirjoittaa toivomianne postauksia. Luvassa olisi ainakin syvempi kuvien muokkaus ja etenkin kohteiden kuvasta poistaminen -aiheinen postaus, mahdollisesti myös hieman este- ja koulukuvauksesta sekä jonkinsortin kysymyspostaus. Edelleen postausideoita otetaan mielellään vastaan!

Vaihdoin yhteystietoihin sähköpostisoitteekseni noonankuvat@gmail.com, josta minut saa siis nykyään kiinni. Muutenhan osoite on sama kuin vanha, luukku vaihtui vain gmailiksi. Kyllästyin luukun postilootan pienuuteen, sillä tila näytti aina uhkaavaa punaista ja näin ollen sai koko ajan olla poistelemassa viestejä. Gmailista olen kuullut paljon hyvää, joten toivottavasti se on parempi. Katselen kyllä vielä ahkerasti luukunkin sähköpostia, joten ei haittaa vaikka sinne lähettää postia.

Joulu lähenee kovaa vauhtia ja pian se on jo ohi! On hurjaa miten aika menee näin nopeasti. Aluksi suunnitelmissa oli perustaa jonkinlainen joulukalenteri tänne - kirjoittaisin joka päivä jonkun postauksen tai julkaisisin ennenjulkaisemattoman kuvan. Se ajatus kuitenkin kaatui ajanpuutteeseen ja ideaköyhyyteen, toivottavasti ensi vuonna sitten. Lumikinokset ja poskia pistelevä pakkanen vaihtuvat reilun viikon päästä valkoiseen hiekkarantaan ja turkoosiin mereen. Ihanaa joulunodotusta kaikille, palaillaan taas pian!  

Nopea räpsäisy parin viikon takaa

Lunta, lunta

Viime viikon aikana tänne Etelä-Suomeen on tullut talvi ihan melkein päivässä! Lumi on mahtava juttu, sillä se kaunistaa mielestäni paljon luontoa ja tekee ulkona olemisesta yleensä paljon miellyttävämmän, kun ei ole niin synkän harmaata ja pimeää.

Eräänä päivänä kaverini pyysi minua kuvaamaan koiriaan - jo täällä blogissakin tuttuja kasvoja, kahta villakoiraa. Meillä käy aina huono tuuri ajoituksen suhteen, sillä on joko liian pimeää tai sitten sataa lunta (ei voi kai sanoa kaatamalla, mutta erittäin paljon kuitenkin). Ensi kerralla tavoitteena on löytää säältään vähän parempi päivä...

Kuvausolosuhteet olivat siis melko haastavat: lunta tuli enemmän kuin Korvatunturilla ja kuvauskohteet ovat täysin toistensa vastakohdat, valkoinen sekä musta. Yllättäenkin valkoisesta koiruliinista tuli parempia kuvia, sillä musta hukkui kuviin. Olin hieman pulassa, sillä innokkaat kaverukset juoksivat linssin ohi liian nopeasti eikä raukka kamerani tiennyt (kuvaaja vielä vähemmän) lumisateesta johtuen, mihin se olisi tarkentanut. Näistä syistä kuvat eivät todellakaan ole mitään esittelemisen arvoisia vaan päin vastoin ö-mappiin kuuluvaa materiaalia, mutta laitan ne silti tähän - aina ei voi onnistua. Kuvista saattaa ehkä jopa erottaa mustan villakoiran ja ainakin niistä näkee, että lunta tuli ja paljon! Ja onhan valkoinen söpöliini aika komea leoparditakissaan vai mitä. ;)

Kuvauskauden yhteenveto

Huhhuh, taas on aika lentänyt kuin siivillä suorastaan liian nopeasti - viime postauksestani on jo yli kuukaudenpäivät aikaa, suuret pahoitteluni. Olen kovasti halunnut blogia päivitellä, mutta aika ja energia eivät ole yksinkertaisesti riittäneet. Työharjoittelua on enää kolmisen viikkoa jäljellä, joten sen jälkeen minulla on taas enemmän aikaa keskittyä kuvaamisiin. En ole itse asiassa juuri kameraa kädessäni pitänyt viime postauksen jälkeen! Toivotaan, että asiaan tulee piakkoin muutos.

Lähiaikojen suunnitelmissa olisi piipahtaa kuvaamassa joissain lähitallien (todennäköisesti Tuomarinkylä) kisoissa - kovin pitkälle en viitsi lähteä, sillä kuvausjälki ei maneesissa ole suuren vaivan arvoista ja se lähinnä vaan turhauttaa. Odotan lumen tuloa ja sitä, että pääsisi ottamaan hevosista kivoja talvisia kuvia, esimerkiksi hankitreeneistä. Toivottavasti tänne eteläänkin saadaan jossain vaiheessa talvea kunnon lumipeite ja hanki! Ravitkin voisivat olla yksi mukava vaihtoehto, tosin vasta lumen tultua, sillä ulkona on nyt tylsän harmaata.

Ulkokuvauskausi siis tuli ja meni. Tämän vuoden ensimmäisinä kisoina maaliskuussa toimi Helsingin Ratsastajien esteharjoituskilpailut, joihin lähdin kokeilumielessä ja niin kuin arvata saattaa, kuvista tuli melko järkyttäviä.

 
Alkanut kuvauskausi jatkui heti huhtikuussa ensimmäisillä ulkokisoilla Husössa. Nämä seuraestekisat järjestettiin 15.4 ja olin innoissani menossa kuvaamaan, sillä en ollut koskaan aikaisemmin käynyt kyseisessä paikassa. Husö on siitä legendaarinen paikka, että nykyään hevosia kovin pelkäävä äitini on joskus pienenä tyttönä aloittanut (ja lopettanut) siellä ratsastuksen.

Toukokuussa kuvauskausi starttasi oikein kunnolla ja tämän kuun aikana olin peräti neljässä tapahtumassa kuvaamassa. Niistä ensimmäisenä oli 5.5 Tuomarinkylän Ratsastajien seuraestekisat. Niissä en tosin kauaa ollutkaan eikä kuvasato laadullaan päätä huimaa, mutta ainakin muutama kuva löytyy.

Heti seuraavana päivänä olikin mukavaa vaihtelua tuova match show Jokelassa. Jo tästä alkukaudesta näkee, että olen liikaa esteisiin painottunut - siitä syystä kaikki hieman tästä pomppimisesta poikkeavat antavat kivaa lisäpotkut kuvaamiseen. Ei sillä, että esteissäkään mitään vikaa olisi. Lähdin Jokelaan pääasiassa tsemppaamaan työkaveriani ja hänen hoitohevostaan, siinä sivussa napsin kuvia myös harvakseltaan muista, kuitenkin joka luokasta.

Tästä kolmen viikon päästä oli SM-koulukisat Laaksolla. Jee, ensimmäiset koulukisat sitten viime syksyn! Lähdin innoissani kuvaamaan, mutta valitettavasti aurinko + Laakson kenttä = not good. Lähes kaikki kuvat tulivat vastavaloon, mutta tärkeintä oli, että pääsin sentään kuvaamaan koulukisoja ja vielä hyvässä säässä. Lisäksi, eikä kuvatkaan olleet niin huonoja ja epäonnistuneita kuin muistin.

 Samana viikonloppuna oli vuorossa kansalliset estekisat Tuomarinkylän Ratsastajien järjestämänä. Taas saatiin nauttia ihanasta auringonpaisteesta. Näissä kisoissa uskaltauduin ensimmäistä kertaa myös eri katsomoon kuvaamaan kuin yleensä, näin sain vähän kaivattua erilaista perspektiiviä kuviin.

 Tässä vaiheessa ahkerasti alkaneeseen kuvauskauteen tuli yli kuukauden tauko, sillä minä karkasin Rodokselle lomailemaan. Seuraavan tartuin kameraan kuvatakseni kaviokkaita heinäkuussa Toto65-raveissa Vermossa. Oli mahtavaa päästä taas kuvaamaan raveja ihan mielettömän pitkästä aikaa. Ilma oli melko pilvinen, joten hienoin hohto kuvista jäi puuttumaan ja lisäksi ne ei jotenkin säväytä minua millään lailla, niistä puuttuu se kuuluisa jokin.

Pari päivää ravien jälkeen oli edessä taas paluu Husöön, tällä kertaa Husö Jumpin merkeissä. Tosin vain toviksi ennen työvuoron alkua. Tämän vuoksi en keskittynyt kuvaamiseen kovinkaan tosissani vaan räpselin kuvia sieltä täältä - sen näköistä on jälkikin. Luokkana oli hauska ja minulle ennennäkemätön piste-esteratsastus, joten myös siksi oli vaikeata kuvata, sillä ratsastaja sai itse hypätä esteet missä järjestyksessä tahansa. Ratsukoiden menoa oli kuitenkin kiva seurata ja suurin osa noudatti radoissaan samaa kaavaa. Kuva on sunnuntailta, jolloin olin myös paikalla.

Elokuun korkkasi Gumbölen Ratsastajien seuraestekisat. Paikka oli minulle uusi tuttavuus, joten lähdin mielelläni sinne kuvaamaan. En tiennyt mitä odottaa, mutta jaksoinkin olla kisat alusta loppuun. Kuvauspaikkana Gumböle oli ihan kiva, vaikka aurinko paistoikin. Kenttää pääsi lähes kokonaan kiertämään ympäriinsä, joten valinnanvaraa kuvauspaikan suhteen oli. Sinne menen mielelläni uudelleenkin!

Kuun alkupuolella oli luvassa minulle hieman erikoisempi kuvaustapahtuma: Nina Fagerströmin estevalmennus Tuomarinkylässä. Menin seuraamaan valmennusta suurella mielenkiinnolla ja yritin kuuntelemisen ohessa harrastaa kuvaustakin. Jokaisessa ryhmässä oli kolme ratsukkoa ja ryhmiä yhteensä kolme, tavoitteeni oli saada jokaisesta vähintään pari onnistunutta otosta julkaistavaksi. Toive täyttyi, vaikka toisista tuli parempia kuin toisista.

Reilun viikon päästä oli vuorossa Laaksolla Helsingin Ratsastajien kansalliset estekisat. Ilma oli melko pilvinen ja poutainen, mikä teki kuvaamisesta miellyttävää, kun ei tarvinnut taistella vastavalon kanssa. Radalla korkeimman onnistumisprosentin tarjosi ensimmäinen este, joka oli keltainen okseri.

Poni-ihmisten elokuuhun kuuluu yleensä oleellisena osana Vermon kansallinen poninäyttely, jossa myös minäkin vierailin tänä vuonna. Yleensä olen karttanut tapahtumaa, sillä siellä on kamerallisia ihmisiä miljoona ilman minuakin ja lisäksi minulla on edellisinä vuosina ollut kuvauskalusto rikki. Tapahtuma ei jostain syystä houkuttele minua, mutta tänä vuonna päätin tehdä poikkeuksen ja mennä kaverin ponia kannustamaan.

 
Tässä välissä ehdin piipahtaa Berliinissä. Syyskuun alussa oli vuorossa Helsingin Wiisikoiden alue-estekisat. Näistä kisoista ei ole paljoa mieleeni jäänyt, eikä siksi ole juuri mitään kerrottavaa. Sää näytti kuvien perusteella melko vaihtelevalta: välillä oli melko pilvistä, kun taas välillä aurinko porotti kunnolla.

ESRA:n aluemestaruudet olivat seuraavana viikonloppuna Laaksolla. Minulla on yleensä sama kohta, jossa näkötän kuvia ottamassa, mutta tällä kertaa hakeuduin muualle. Se kannatti, sillä kuvauspaikan ollessa hyvin (lue: liian) tuttu se antoi reilusti uutta perspektiiviä kuviin. Näiden kisojen tiimoilta ottamani kuva on tulossa erääseen lehteen.

Kauden toistaiseksi viimeiseksi (ulko)kuvaukseksi jäi Tuomarinkylän Ratsastajien aluekoulu. Oli kiva päästä vielä kertaalleen kuvaamaan koulua. Tarkennuksen kanssa oli pieniä ongelmia näissä kisoissa, joten osa kuvista ei näytä niin teräviltä kuin pitäisi. En tiedä mistä kyseinen ongelma johtuu, pitänee selvittää se seuraavalla kuvauskerralla. Hain kuvauspaikkaa melko moneen kertaan ja räpsin kuvia monesta eri kulmasta, mikä myös näkyy otoksissa. Niistä voi vertailla, mikä näyttää omaan silmään parhaimmalta.

 
Summa summarum: Näistä kuvista voi toivottavasti huomata jotain kehityksen poikasta tai vastaavasti taas alaspäin menoa. Omalla silmällä arvioidessani kehitystä näyttää tapahtuneen ehkä eniten kuvauskohteen sommittelussa tai siis olen oppinut kuvaamaan eri kulmista ja vertailemaan eri tasojen (alhaalta, ylhäältä) eroja. Itseäni miellyttää eniten hieman alaviistosta otetut kuvat ratsukkoon nähden ja siinä näen tapahtuneen kehitystä tämän kauden aikana. Toki parannettavaa löytyy aina, mutta näillä eväillä on hyvä jatkaa oppimista ensi kaudella. Kokonaisuutena tämä kausi oli kuvausrikas ja kävin kuvaamassa keskimääräistä enemmän kauden aikana - siihen olen tyytyväinen.

Ensi kaudella toivon pääseväni kuvaamaan perinteisten lajien lisäksi myös jotain itselle eksoottisempaa, esimerkiksi kenttäkisoja tai jotain muuta vastaavaa. Tekisin mielelläni myös kuvauksia talleilla. Katsotaan mitä ensi kausi tuo tullessaan! Postausideoita otetaan innolla vastaan!

Syyspäivän talleilua

Kerrankin myös kuvaaja eksyi kameran toiselle puolelle ;)

Varoitus: tämä postaus sisältää paljon kuvia!

Olin lauantaina kaverini kanssa tallilla kuvailemassa hänen vuokraponiaan ja samalla myös villakoiranpentuaan - siis samoja tuttavuuksia, joita kuvasin jo aikaisemmin kesällä. Minulla oli mielessäni visio ottaa kivoja syksyisiä rakennekuvia jossain pellolla ja taustalla näkyisi kyseisen vuodenajan kellastamat puut sekä lisäksi aurinko paistaisi... Tallin läheisyydestä ei kuitenkaan löytynyt tarkoitukseen sopivaa peltoa, johon olisi saanut mennä, joten päivän tavoitteena oli ottaa kivoja syksyisiä ratsastus- ja
poseerauskuvia muissa maisemissa.  

Sain muuten nyt perjantaina vihdoin ja viimein hankittua sen kauan kaipaamani ulkoisen kovalevyn, joka tarttui mukaani Expert-messuilta. Kyseisen Lacie Rikiki 500GB -kovalevyn Setup Assistant -ohjelmisto (kovalevyä ei siis voi käyttää ennen kyseisen ohjelmiston asentamista) ei suostunut monista yrityksistä huolimatta käynnistymään vaan se junnasi aina paikallaan, joten olen parhaillaan suorittamassa alustamista ns. manuaalisesti netistä löytyneiden ohjeiden mukaan - on muuten aika hidasta puuhaa. No toivotaan, että monien räpellyksien jälkeen pian alkaa toimimaan ja kovalevy saadaan hyötykäyttöön, ettei ollut ihan turha ostos! Nyt lyhyiden kuulumisten jälkeen pidemmittä puheitta alla syksyisiä kuvia lauantailta.