Keravan kenttäkisat, 11.8

Nyt on taas yhtä kokemusta rikkaampi - olin eilen siis elämäni ensimmäistä kertaa kenttäkisoissa. Oli kyllä hauskat kisat seurata! Ollilanlaakso, jossa siis tämä Keravan maastoesterata sijaitsee, on mielettömän laaja ja hieno alue. Koska alue on jo itsessään niin suuri, on sieltä vaikea etsiä hyvää kuvauspaikkaa. Se meinasikin koitua kohtalokseni, sillä oli lähes mahdoton päättää mihin sitä asettuisi kuvaamaan, jotta saisi mahdollisimman monelta esteeltä onnistuneita otoksia.

Alussa paikalle saavuttuani eräs blogini lukija tuli juttelemaan minulle ja päätimme yhdessä etsiä hyvän kuvauspaikan, hänellä oli siis myös kamera mukanaan. Aloitimme vedeltä, jota kuvasimme kahdesta eri kohdasta ja lopulta menimme vielä niitylle hetkeksi ennen kuin päädyimme lopuksi kuitenkin takaisin alkuun eli veden ääreen. Se on kiinnostava elementti ja muutenkin sitä pääsee kisojen merkeissä niin harvoin kuvaamaan, että se osoittautui hyväksi päätökseksi jäädä siihen. Alkusähellyksestä johtuen läheskään kaikista ratsukoista ei ole onnistuneita kuvia, vaan lähinnä vain sieltä täältä. Juuri kun vika luokka alkoi, oli minun pakko lähteä kotiin. Ehdin kuvaamaan muutaman ensimmäisen ratsukon ekasta luokasta. Se harmitti mielettömästi, sillä juuri tästä luokasta olisi tullut parhaita kuvia!

Kannatti kyllä ehdottomasti lähteä paikan päälle. Päällimmäisenä jäi mieleen maastoradan vaikeus, vauhti ja se, kuinka rohkeita ratsukot (sekä ratsastaja että hevonen ehdottomasti!) ovat. Toivon, että pääsisin vielä joskus muulloinkin kuvaamaan kenttäkisoja. Kiitos vielä Eevalle seurasta! Kaikki kuvat löytyy tuttuun tapaan täältä.