Näin onnistut estekuvauksessa

Tein aikaisemmin viikko sitten samanlaisen toivepostauksen kouluratsastuksesta ja nyt on vuorossa esteratsastus. Ohjeeni esteratsastuksen kuvailuun ovat melko suurimmaksi osin samoja kuin kouluratsastukseenkin, mutta koitan saada mukaan myös joitain uusia ja vielä mainitsemattomia huomioita.

Esteratsastuksen kuvaaminen on omalla tavalla haastavampaa kuin kouluratsastuksen. Yleensä radalla on vain pari estettä, joilta tulee onnistuneita kuvia ja jos menetät tämän esteen, et voi tehdä enää mitään - kyseisen ratsukon kohdalla lopputulos saattaa olla nolla onnistunutta kuvaa. Minulle on käynyt näin monta kertaa ja tietysti se harmittaa, sillä keskittää katseensa vain niiden tietyille esteille ja kun se menee epähuomiossa ohi, rataa ei voi kelata taakse päin. Estekisoissa kuvia tulee otettua huomattavasti vähemmän kuin koulukisoissa, joten tämän takia myös hyvien kuvien mahdollisuus on pienempi. Seuraavat vinkit kannattaa pitää mielessä ensi kerralla estekisoissa kuvatessa:

1. Asetu kentän reunalla paikkaan, josta saat mahdollisimman monelta esteeltä hyviä kuvia.
Kuvauspaikan valinta on kaiken A ja O, se on kaikista tärkein asia kuvien onnistumisen kannalta. Hyviin kuviin tarvitaan myös tuuria matkaan, sillä on täysin sattumaa millainen rata kentällä odottaa ja kuinka esteet on sijoiteltu katsomoon nähden - saattaa olla, että siellä on monia esteitä, joilta saa onnistuneita kuvia tai sitten huonoimmassa tapauksessa ei yhdeltäkään. Ensimmäisten ratsukkojen kuvailu meneekin usein hieman arpapeliksi, sillä en ole vielä ehtinyt tutustua rataan. Ihannetapaus olisi, että pääsisi paikan päälle jo hyvissä ajoin ennen luokan alkua, jolloin jäisi aikaa tutustua rataan etukäteen ja näin osaa valita paremmin kuvauspaikan (itsellenihän ei käy näin koskaan, sillä olen myöhässä joka paikasta....).

Hyvästä kuvauspaikasta saa vähintään yhdeltä esteeltä hyviä kuvia, mieluiten useimmalta. Mielestäni kuitenkin laatu korvaa määrän eli kannattaa mieluummin keskittyä yhteen esteeseen kuin kuvata miljoonalta esteeltä huonoja kuvia - ketään ei välttämättä kiinnosta nähdä kuvia hyppäävän hevosen takapuolesta. Itse tykkään hieman viistosta otetuista kuvista. Toisinaan myös suoraan edestä päin otetut kuvat miellyttävät silmääni - tällöin usein kannattaa ottaa pystykuvia vaakakuvien sijaan.

Esimerkkeinä hieman viistosta, suoraan edestä ja suoraan sivusta otetut kuvat

2. Kiinnitä huomiota hypyn vaiheisiin.
Kuvan ottaminen oikeaan aikaan on tärkeää. Jos kamerassasi on sarjakuvaus, kokeile sen käyttämistä, sillä se helpottaa kuvaamista paljon. Mielestäni parhaat kuvat tulevat joko heti ponnistuksen jälkeen, kun hevosen takakaviot ovat jo irti maasta tai kun hevonen liitää suorassa esteen päällä. Juuri ponnistamassa oleva hevonen näyttää kuvassa yleensä aina liian tukevalta, eikä siihen tule samanlaista liikkeen flowta. Liian myöhään otetussa kuvassa taas hevonen on jo laskeutumassa esteeltä, mikä ei myöskään näytä kivalta.

Havainnollistamassa samalta esteeltä otetut kuvat liian aikaisin, sopivaan aikaan ja liian myöhään

3. Kiinnitä huomiota rajaukseen. 
Kuviahan voi muokata ja rajata paljonkin jälkikäteen, mutta tällä tarkoitan kuvausottohetkellä kohteen sommittelua kuvaruutuun jne. Itse pyrin aina siihen, että vaakakuvassa este näkyy kokonaan ja pystykuvassa edes kaikki puomit - näin kuvasta saa kokonaisemman vaikutelman. Kuva näyttää yleensä aina paremmalta, jos menosuuntaan jää hieman enemmän tilaa kuin tulosuuntaan. Otosta ei kannata muutenkaan rajata liian tiiviiksi paketiksi vaan on aina parempi, jos koko kohteen ympärille jää jonkin verran tilaa sekä sivuille että ylös ja alas. On parempi ottaa kuva hieman liian kaukaa (ei tietenkään liian) ja rajata koneella sopivaksi kuin kuvata lähes ratsukon ääriviivoja pitkin.

4. Vältä vastavaloon kuvaamista.
Myös tämä liittyy kuvauspaikan valintaan; kannattaa aina katsoa, mistä suunnasta aurinko paistaa ja näin ollen välttää kuvaamista vastavaloon. Itse myönnän harrastaneeni tätä melko usein, sillä esimerkiksi Laaksolla ei huonolla tuurilla löydy yhtäkään vastavalotonta paikkaa. Vastavaloon kuvaaminen huonontaa kuvan laatua mielettömästi.

Samoissa kisoissa sama ratsukko kuvattuna vastavaloon ja ei-vastavaloon

5. Kiinnitä huomiota taustaan.
Ja etenkin siihen, että tausta on suorassa. Minulla oli jossain vaiheessa paha tapa keskittyä vain kuvattavaan ratsukkoon ja unohtaa tausta kokonaan, jolloin lopputuloksena oli aivan vino horisontti - onneksi muokkaaminen on vielä jälkikäteen koneella mahdollista, mutta helpottaa huomattavasti kuvien jälkikäsittelyä ja säästää aikaa, kun tähän kiinnittää huomiota jo itse kuvaustilanteessa. Taustan suorassa pysymisen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota taustassa häiritseviin asioihin, kuten ehkäpä yleisimpänä sähkö- ja valotolppiin.
    

6. Muista ottaa myös laukkakuvia.
Vaikka estekisoissa estekuvat ovat pääasia, myös muunlaiset kuvat tuovat mukavaa vaihtelua ja minulla onkin yleensä tapana ottaa myös laukka- tai pääkuvia ratsukoista.

Näiden vinkkien lisäksi kannattaa lukea koulupostaus ja etenkin sen tasovinkit, sillä ne pätevät myös estekuvaukseen. Kuvien jälkikäsittely (rajaus, värien muokkaus jne.) on tärkeää, sillä ne tekevät kuvista yhä parempia.

Näin onnistut koulukuvauksessa

Kuvauskauden starttaamattomuuden vuoksi yritän toteutella tasaiseen tahtiin toivepostauksia eli tällä kertaa vuorossa on ohjeita kouluratsastuksen kuvailuun (tajusin äsken, että otsikosta tulee mieleen ihan koulussa oleva valokuvaus :-D). Ohjeet perustuvat täysin omiin näkemyksiini ja kokemuksiini, joten ne voivat erota ajatusmaailmastanne. On ollut mahtava huomata, että tänne on ilmaantunut viime viikkoina lisää lukijoita, paljon kiitoksia kaikille ja tervetuloa mukaan! Kommentteja ja toiveita otetaan edelleen innolla vastaan.

Minulla on vähemmän kokemusta koulukisoista kuin estekisoista, joten kaikkiin asioihin en ole välttämättä ehtinyt kiinnittää huomiota. Näiden kahden kuvauksen olennainen ero on se, että estekentiltä saa yleensä vain parilta esteeltä hyvän kuvan, kun taas koulukentillä kuvia voi räpsiä tauotta - yleensä huomaan, että kuvamäärä on kaksinkertainen koulukisojen jälkeen verrattuna estekisoihin. Sieltä kuitenkin valikoituu melko nopeasti parhaat otokset, jotka päätyvät nettiin. Mitkä sitten ovat mielestäni parhaita koulukuvia?

1. Asetu kentän reunalla paikkaan, josta saat mahdollisimman paljon otettua kuvia sivusta.
Ratsukon ei kuitenkaan tarvitse läheskään joka kuvassa olla kuvattuna suoraan sivusta, sillä eri kulmista otetut kuvat tuovat vaihtelua ja joskus huomaakin toisen kulman toimivan paremmin kuin toisen. Toki välillä myös suoraan edestä päin otetut kuvat ovat onnistuneita ja erilaisia, mutta niistä ei saa läheskään niin hyvää käsitystä hevosen liikkeistä. On olemassa myös poikkeuksiakin, sillä esimerkiksi pohkeenväistökuvat näyttävät poikkeuksetta paremmilta edestäpäin otettuina. Kokeile rohkeasti eri kulmia ja pian huomaat, mikä näyttää parhaimmalta omaan silmään. Kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, että ottaa kuvia joko kun ratsukko on lähestymässä linssiä tai silloin, kun se on ns. keskellä kuvaruutua - ei enää silloin, kun se on mennyt jo kameran "ohi". Ratsukon suoritus kestää sen verran kauan, että senkin aikana ehtii kävelemään kentän laidalla eri paikkaa haeskellen - varo kuitenkaan häiritsemästä suoritusta.

Esimerkkinä suoraan sivusta, edestä ja viistosta otetut kuvat

2. Kiinnitä huomiota siihen, millä tasolla ratsukkoon nähden seisot.
Liian lintuperspektiivistä eli yläviistosta ratsukkoon nähden otetut kuvat eivät miellytä ainakaan omaa silmääni, sillä tällöin tärkein kuvattava kohde eli hevosen liikkeet eivät välity oikeanlaisina vaan usein vääristyneinä. Laaksolla tätä yläviistosta kuvaamista tapahtuu melko usein, sillä katsomo on hieman korkeammalla kuin itse kenttä. Itse suosin joko samalta tasolta tai mielellään hieman alaviistosta eli sammakkoperspektiivistä kuvaamista, sillä silloin ratsukko näyttää jotenkin "suuremmalta" ja liikkeet mahtavimmilta. Tarvittaessa menen joskus kyykkyyn parhaimman kuvan saamiseksi. Liiallisuuksiin ei tässäkään asiassa kannata mennä, treenaamalla eri tasoja huomaat eniten itseäsi miellyttävän.

Esimerkkinä liian yläviistosta, samasta tasosta sekä alaviistosta otetut kuvat

3. Keskity liikkeiden eri vaiheisiin.
Onnistuneet kuvat koulukisoista ovat ainakin omalla kohdallani vähän sattuman kauppaa. Räpsin kuvia esimerkiksi ravilisäyksistä niin paljon kuin mahdollista ja toivon, että joku onnistuu. On harmi huomata, että jostain ratsukosta on ottanut monia kymmeniä kuvia ja mikään niistä ei ole hyvä - näinkin on käynyt monta kertaa. Koulukisoissa kuvatessa ja onnistuneen kuvan saamisessa suuri osa on kiinni hevosen liikkeestä, miltä se näyttää kuvassa. Itse tykkään eniten liitovaiheen kuvista, mutta jokaisella on oma makunsa.  
 

Ravin eri vaiheita; viimeinen on ehdottomasti paras

Laukan eri vaiheita

4. Muista ottaa myös pääkuvia ja kokeile rohkeasti uutta.
Minulla jää välillä harmittavan vähiin pääkuvien ja etenkin onnistuneiden sellaisten ottaminen, mutta yritän kuitenkin lähes jokaisesta hevosesta pääkuvan napata. Jälleen kerran mielestäni parhaimmat pääkuvat tulevat hieman alaviistosta, jolloin eläimestä saa oikeasti ison ja mahtipontisen vaikutelman. Hieman viistosta otetut pääkuvat ovat yleensä enemmän silmääni miellyttäviä kuin suoraa sivusta otetut.

5. Myös kuvien jälkikäsittely on tärkeää.
Rehellisesti sanottuna kuvani olisivat huomattavasti huonompia ilman jälkikäsittelyä, joten tämän takia se on tärkeää. Jälkikäsittelyni sisältää kuvien mahdollisen rajaamisen, värien muokkauksen (kontrasti jne.), pienentämisen sekä tekijänoikeusmerkintöjen lisäämisen.

Haaste: yksitoista faktaa

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2013 kaikille! Kiitos Karinille kivasta haasteesta, jossa täytyy siis kertoa 11 faktaa itsestään sekä vastata myös samaan määrään kysymyksiä. Aloitetaan!

Haasteen säännöt:

- Kerro 11 faktaa itsestäsi
- Vastaa haastajan 11 kysymykseen
- Keksi 11 uutta kysymystä
- Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
- Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät

Haastan:

Eevi, Nica, Laura, Team Vinha, Erica, Anni, Ever So Shy, Tiia, Tuulia, Kia ja Veronica.


11 faktaa minusta:

1. Asun vieläkin kotona, äitini kanssa kahdestaan. Haluaisin kovasti kyllä jo muuttaa ja aionkin toteuttaa sen tämän vuoden aikana, mielellään jo viimeistään kesällä. Kävin viime kesän aikana katsomassa jo lähiseudun muutamia asuntoja ja löysinkin yhden tosi kivan, joskaan asunnon hankkiminen ei ollut silloin vielä ajankohtaista. Muuttokuumeen ollessa pahimmillaan ostin jopa kaikkea valmiiksi omaan kotiin: muun muassa sohva ja imuri löytyy jo.

2. Olen melko pienikokoinen, toisin sanoen ikuinen ponityttö, sillä pituutta minulta löytyy arviolta 155 cm. Pieni kengänkokoni 34-35 aiheuttaa jatkuvaa päänvaivaa, sillä minun on vaikea löytää esimerkiksi kivoja ja sopivan kokoisia korkkareita - tästä syystä en käytäkään niitä juuri ollenkaan.

3. Minulla on peruskorvareikien lisäksi tragus-lävistys vasemman korvani rustossa sekä niskassa yksinkertainen sydäntatuointi. Haluaisin kovasti myös lisää pieniä tatuointeja, suosikkipaikkani on tällä hetkellä oikean käden ranteen sisäpuoli tai vaihtoehtoisesti jalkapöytä. Sopivaa kuvaa en ole vielä keksinyt, joten aion toteuttaa uusien tatuointien hankkimiset myöhemmin tänä vuonna - ranteeseen olisi kiva saada joku teksti/sana kaunokirjoituksella.

4. Olen vasenkätinen.

5. Rakastan lähes kaikkia eläimiä, mutta etenkin koirat ovat lähellä sydäntäni. Minua on vaivannut koirakuume välillä hieman pahemmin ja toisinaan taas laskien lapsuudesta saakka. Perheeseemme ei kuitenkaan voitu allergian takia koiraa ottaa. Omistin pienenä mielettömän monta isoa ja aidonnäköistä pehmolelukoiraa, joista jokaisella oli tietenkin oma nimi ja myös eläinkaupasta ostetut oikean koiran hihnat (kyllä, tähän meni tuhottomasti rahaa :-D). Olen jostain syystä mieltynyt pieniin valkoisiin koiriin, jollaisen aion ehdottomasti hankkia jossain vaiheessa, kun olen muuttanut omaan kotiin. Koiran nimikin on ollut jo pari vuotta valmiina: Simo.

rakas entinen hoitokoirani

6. Olen pudonnut hevosen selästä vain kolme kertaa: ensimmäisen kerran noin yhdeksänvuotiaana, kun poni yhtäkkiä säikähti jotain ja pillastui. Minulle ei käynyt muutamaa kylkeen tullutta mustelmaa lukuunottamatta mitään, mutta pelästyin tilannetta ja olinkin jonkin aikaa ratsastamatta. Toinen ja kolmas kerta tapahtui saman tunnin aikana eräältä vuonohevosruunalta, jolla menin ilman satulaa. Varsinaisesti tilanteessa ei siis käynyt mitään vaan tasapainoni vain petti ja luisuin alas - tälle tapaukselle on naurettu monta kertaa.

7. Olen aikaisemminkin maininnut, että olen intohimoinen urheilija. Pelasin pienenä monta vuotta jalkapalloa, mutta inhosin sitä ja sain vihdoin lopetettua kyseisen lajin yläasteella. Tanssin showtanssia noin seitsemän vuotta, kunnes tanssikouluni lopetti. Nykyään tanssi on yhä lähellä sydäntäni ja siitä on tullut vuosien mittaan yhä tärkeämpää - käyn erilaisilla tanssi- ja ryhmäliikuntatunneilla noin viisi kertaa viikossa, yhteensä liikuntaa tulee harrastettua noin kuudesta seitsemään tuntia viikon aikana. Olen harkinnut myös liikunta-alan opiskeluja, esimerkiksi personal trainer, mutta toistaiseksi se on vasta harkinnan asteella.

8. Suureen liikuntamäärään nähden minun pitäisi venytellä huomattavasti useammin ja enemmän, sillä olen surkean laiska venyttelemään. Tein uuden vuoden lupauksen, että venyttelen kotona joka ilta ainakin jalkojen suuret lihakset ja muistutuksena tästä olen kiinnittänyt tietokoneen näyttöni yläpuolelle suurilla tikkukirjaimilla kirjoitetun lapun: "venyttele!" ettei vaan pääsisi unohtumaan. 

9. Tykkään myös matkustelusta ja lentokoneista, ne ovat yksi syy minkä takia lähdin opiskelemaan matkailualaa. Nyt valmistuttuani tahtoisin työskennellä lentokentällä lähtöselvityksessä, jossa olin viime keväänä harjoittelussa ja tykkäsin paljon. Toivottavasti piakkoin tämä toive toteutuu! Jossain vaiheessa halusin lentoemännäksi, mutta olen siihen hommaan liian lyhyt. Olen käynyt ainakin Virossa, Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa, Kanariansaarilla, Kreikassa, Maltalla, Arabiemiraateissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa.

 

 
10. En tykkää biletyksestä ja juon alkoholia harvoin. Tästä syystä minua ei löydä baareista juuri koskaan. Toki välillä on kiva istua iltaa kavereiden kanssa, mutta yleensä skippaan baarireissut ja menen suoraan kotiin.

11. Minulla on huono kaukonäkö, joten tarvitsisin ehdottomasti silmälasit, mutta en ole vieläkään saanut aikaiseksi käydä optikolla näöntarkastuksessa (koulun terveydenhoitaja mainitsi näöstäni lukion ekalla ja aikaa tästä on kulunut jo monta vuotta). En näe ikinä bussien numeroita, joten olen ainakin kerran huitonut väärää bussia ja yleensä vain arvaan bussin numeron. Haluaisin mustat, melko paksusankaiset lasit. Olen käynyt monta kertaa optikoilla sovittamassa kivannäköisiä laseja.

------------------------------------------------------------------------------------------------------

11 kysymystä:

1. Mihin ihastuit lempihevosessasi?
Minulla ei ole varsinaisesti ollut yhtä lempihevosta elämäni aikana, mutta parhaiten mieleeni on jäänyt nykyään jo edesmennyt kaverini shettistamma Natte. Poni eli yli 30-vuotiaaksi ja on kiltein koskaan tapaamani kaviokas, sen vuoksi ihastuin siihen. Se ei olisi taatusti tehnyt pahaa kärpäsellekään vaan seisoi aina kiltisti paikallaan, kun pikkulapset sitä hoitivat. Tamman kiltteyttä ja luonnetta ei voi sanoin kuvailla, se olisi pitänyt kokea. Se hörisi aina iloisesti ihmisiä nähdessään ja sai vietellä lokoisia eläkepäiviä kaverini luona tyytyväisenä vapaana pihalla kulkien elämänsä loppuun asti. Aivan ihana poni, jollaista en varmaan enää kohtaa!

2. Mitä teit uutena vuotena?
Uusi vuosi meni todella rauhallisesti, sillä pääsin aattoiltana vasta yhdeksän aikaan töistä ja menin myös seuraavana päivänä töihin. Vietin illan kuitenkin kaverini luona, jossa söimme tortilloja ja muita herkkuja, kävimme ulkona katselemassa raketteja ja pidimme seuraa pelkäävälle koiralle. Kerrankin vähän erilainen uusi vuosi!

3. Jos et haastanut yhtätoista blogia jatkamaan haastetta: mainitse kolme blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat lisää huomiota. Jos taas haastoit muita blogeja, kerro näistä blogeista lyhyesti kolmesta (esittely blogin sisällöstä sekä miksi seuraat kyseistä blogia).
My Blog My Art -blogin pitäjä Nica piirtää aivan mielettömän taitavasti hevosia koneella. Blogi sisältää hienojen taideteosten lisäksi myös tutoriaaleja ja videoita, joiden avulla myös lukija voi oppia piirtämään. Todella upeita piirroksia, joista kertovien postausten parissa voi vierähtää tovi jos toinenkin!
Erican blogi kertoo oman sekä lainaheppojen ratsastelusta ja kisaamisesta esteillä. Erica kirjoittaa lähes joka päivä, mikä on suuri plussa. Olen tehnyt hänelle joskus bannereita. Kaiken kaikkiaan kiva blogi!
Lauran blogiin eksyin joskus sattumalta ja se veti minut heti mukaansa. Kirjoittelee yleensä arkipäiväisistä asioistaan unohtamatta kuitenkaan hevosia, sillä hän opiskelee Mustialassa hevosagrologiksi. Mielenkiintoinen ja monipuolinen blogi, jota tykkään lukea.

4. Kuinka usein käyt tallilla?
En ole harrastanut ratsastusta enää moneen vuoteen, joten käyn tallilla melko harvoin. Viime vuonna kävin muutaman kerran, joko kaverini mukana kuvaamassa tai sitten perhetuttujemme luona Porvoossa. Olen allerginen heinälle, joten en voi viettää sisätiloissa ylettömästi aikaa ilman nenän vuotamista.

5. Mitä tallirutiineihisi kuuluu?
Lähinnä vaan valokuvausta, sillä lähes poikkeuksetta olen jonkun mukana tallilla kuvaamassa.

6. Oletko uskonnollinen?
Riippuu miten määritellään uskonnollinen. Uskonto ei näy arjessani juuri mitenkään, jos ei lasketa joulua ja muita uskonnollisia juhlia mukaan, joten sikäli en laske itseäni kovin uskonnolliseksi - itse asiassa olen viettänyt pari viime joulua ulkomailla, joten sekin on mennyt vähän sivu suun. Mutta kyllä, haluan uskoa "johonkin" enkä ole suunnitellut eroamista kirkosta.

7. Missä olit viimeksi ulkomaan matkalla? Jos et ole ollut ulkomailla, kerro parhaasta lomastasi!
Edelliseltä ulkomaan matkalta kotiuduin viikko sitten ja kohteena oli Dubai. Kiva ja iso paikka, jossa on mielettömästi tekemistä kaikille! Vielä jäi paljon hampaankoloon ja kierrettäviä kauppakeskuksia riitti. Ainoa varjopuoli oli pukeutuminen, sillä hyviin tapoihin kuului pukeutua olkapäät ja polvet peittävästi - tämä aiheutti minulle hieman päänvaivaa, sillä olen tottunut ulkomailla kulkemaan topissa ja shortseissa. Onneksi ostoskeskukset olivat hyvin ilmastoituja, joten liian kuuma ei päässyt tulemaan. Kokemisen arvoinen paikka ehdottomasti!

 
8. Mitä teet kymmenen vuoden kuluttua?
Asun omassa kivassa kodissa koiran kanssa, minulla on vakituinen mielekäs työpaikka sekä toivottavasti myös parisuhde. En ole kovin lapsirakas, mutta ehkä aika muuttaa....

9. Mihin panostat ulkonäössäsi eniten?
En osannut vastata valiten jomman kumman, joten vastaan että vaatteisiin ja meikkiin. Omalla tavalla kyllä vaatteet ovat kaikista tärkeimmät, joten käytän vain sellaisia vaatteita, joissa viihdyn 100% ja ne näyttävät hyvältä päälläni. Meikki sekä hiukset ovat myös tärkeä osa loppusilaukseen ja kokonaisuuden luojaksi.

10. Kerro onnistuneesta vapaa-illastasi! (Oletuksena, että seuraava päiväkin on vapaa ;-)) Onko se rauhallinen koti-ilta, villi tyttöjen ilta vai jotain ihan muuta?
Riippuu ihan täysin fiiliksestä, mutta koska yleensä olen tylsä kotihiiri, vastaan että rauhallinen koti-ilta voittaa villin baari-illan mennen tullen. Osaan viettää aikaa myös yksikseen ja nautin siitä, joten yksinolo ei ole minulle ongelma. Minulle onnistuneeseen vapaaseen iltaan kuuluu liikuntaa, hyvää ruokaa vaikka kaverin kanssa ravintolassa syöden, mahtavaa seuraa sekä hauskaa rupattelua - ylipäätään rentoa yhdessäoloa ja valokuvia muistoksi.

11. Mikä on suurin toiveesi tällä hetkellä?
Tällä hetkellä suurin toiveeni on, että saisin vakituisen työpaikan lähtöselvityksestä, jotta pääsisin lähitulevaisuudessa muuttamaan.

------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kysymykseni teille:

1. Mitä luonteenpiirteitä haluaisit muuttaa itsessäsi ja miksi?
2. Entä hevosessasi?
3. Teitkö uuden vuoden -lupauksia? Jos, niin mitä?
4. Mitä odotat tältä vuodelta?
5. Teitkö viime vuonna jotain, mitä et ole aikaisemmin tehnyt?
6. Jos sinun pitäisi valita, lähtisitkö unelmatyöpaikkasi perässä ulkomaille ja jättäisit hevoset sekä ratsastuksen vai jäisitkö Suomeen?
7. Kadutko menneisyydessäsi jotain?
8. Miten blogiharrastuksesi sai alkunsa?
9. Jos et ratsastaisi, mikä olisi todennäköisimmin harrastuksesi?
10. Kumpi on mielestäsi parempi koulutuspohja, lukio vai ammattikoulu?
11. Ajatteletko vielä nykyään, että asiakaspalveluammatissa olevalla työntekijällä ei saa olla lävistyksiä tai tatuointeja? Häiritsevätkö ne?